Salaojitus apuna maan vesitalouden kohentamisessa

 
Peltojen salaojitus on arvokas investointi, jonka kunnosta kannattaa pitää huolta. Kun peltojen salaojitusurakka saadaan tehtyä, voi ojaston huolto helposti unohtua. Pelloilla ilmeneviin oireisiin kannattaa reagoida ajoissa, sillä ongelmat maan vesitaloudessa voivat pahentua vuosien kuluessa. Ojaston huoltaminen ja oireisiin reagoiminen ensimmäisten merkkien näkyessä on huomattavasti taloudellisempaa kuin pellon salaojituksen uusiminen. 
 
Salaojien vajaatoiminta ilmenee usein vähitellen, jolloin sen paikallistaminen on vaikeampaa. Jos salaojitetun lohkon reunaojat ja laskuojat ovat kunnossa ja silti pellolta löytyy märkiä paikkoja, voi salaojien huuhtelusta olla apua. Huuhtelulaitteistot ovat viimevuosina kehittyneet ja salaojaurakointia tekee jo useampi urakoitsija. 
 
Salaojituskartta tai muu varma tieto salaojien paikoista on huuhtelun onnistumisen ensimmäinen edellytys. Huuhtelua suunniteltaessa etsitään pellolta esiin kaivot, kokooja-ojat, imuojat ja laskuaukkojen päät. Laskuaukkojen päät löytyvät yleensä helpoiten, varsinkin jos niitä on syksyisin ja keväisin puhdistettu, ja ne on merkitty pellon reunaan. Imuojien etsinnässä tarvitaan kartta niiden paikoista, ja niiden päiden esille kaivamisessa kaivuri.
 
Huuhtelun kaksi päätavoitetta ovat:
1. pidentää salaojaverkoston käyttöikää
2. parantaa salaojien kuivatustehokkuutta
 
Salaojiin kertyy vuosien aikana maa-ainesta ja ruostetta, jotka häiritsevät veden virtausta ja voivat estää sen kokonaan. Huuhtelulla voidaan helpottaa veden kulkua ojastossa ja avata varsinaiset tukokset. Suuttimella varustettu huuhteluletku työnnetään hitaasti salaojassa eteenpäin samalla, kun suuttimelle pumpataan vesipaine. Tällöin salaojaputken seinämät puhdistuvat, ja irronnut aines huuhdellaan runsaalla vedellä pois putkista. Maahiukkaset savesta hienoon hietaan, kemialliset yhdisteet (rautasaostumat) ja kasvien juuret voidaan irrottaa ja poistaa huuhtelulla. Eteläsavolaisilla kivennäismailla rauta aiheuttaa saostumien muodostumista, varsinkin jos ojastot välillä kuivuvat ja välillä ovat veden alla.
 
Salaojitus on kallis investointi ja on suotavaa, että se pysyy toimintakuntoisena vuosikymmeniä. Salaojien huuhteluväli riippuu maaperästä ja sen ruosteisuudesta: Salaojitusta voidaan joutua huuhtelemaan muutaman vuoden välein, mutta joissakin tapauksissa riittää huuhtelu 10-20 vuoden välein. Huuhtelun kustannus on pieni verrattuna salaojituskustannukseen tai märän pellon aiheuttamaan sadonalennukseen ja työmäärän lisääntymiseen. 
 
Kaikessa pellolla tapahtuvassa liikkumisessa tulisi muistaa sen tiivistävät vaikutukset maan rakenteeseen ja kasvukuntoon. Maan rakenteen hoito on myös salaojituksen huoltoa: Hyväkään salaojitus ei auta, jos maan vedenläpäisykyky on huono. Hyvärakenteisessa, tiivistymättömässä maassa olevat suuret huokosen varmistavat veden pääsyn salaojaan. Kastematojen pystysuorat reiät ovat varsinaisia salaojittajan toivehuokosia,  ja kastemato salaojittajan paras ystävä!
 
Pyydä ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija mukaasi arvioimaan maan kasvukuntoa ja vesitaloutta. Kierretään lohkot yhdessä ja pohditaan, mitä peltohavainnot, kuoppatesti ja aiemmin tehty viljavuusanalyysi kertovat. Tämä voidaan toteuttaa edullisena Neuvo2020 -palveluna, josta voit kysyä lisää asiantuntijoiltamme ja lukea lisää verkkosivuiltamme.
 
 

Jaa