Niityn kehittäminen ja hoito

Kuvat. Leena Lahdenvesi-Korhonen

Vanhan pihanurmen kehittäminen kukkivaksi niityksi

Vanhaa nurmikkoa voi muuttaa niityksi, mutta muokkaaminen vaatii kärsivällisyyttä. Mitä karumpi nurmikko on, sitä helpommin niityksi muuttaminen onnistuu. Ensimmäisenä toimenpiteenä lopetetaan nurmikon lannoitus ja pintamaahan lisätään hiekkaa. Nurmikonleikkausvälejä pidennetään ja samalla tehostetaan leikkaustähteen poiskeruuta. Nurmikkoa voidaan poistaa myös laikkuina ja lisätä laikkuihin hiekka-turveseosta ja kylvää niihin niittykasvien siemeniä. Niittysiemeniä ei pidä kylvää muokkaamattoman nurmikon joukkoon, koska siemenet tuhoutuvat jäädessään nurmikkoheinien sekaan.

Uuden niityn perustaminen

Uuden niityn otollisin perustamisaika on yleensä aikaisin keväällä tai syksyllä syys-lokakuussa. Kylvettävä alue muokataan muutamien neliöiden suuruisissa laikuissa ja poistetaan laikuilta havaittavat rikkakasvit ja vieraslajit (www.vieraslajit.fi). Alle hehtaarin suuruisen niityn perustaminen onnistuu parhaiten huolellisena käsityönä.

Niittyä voi kehittää siirtämällä läheiseltä samantyyppiseltä  kasvupaikalta niitettyä niittoluokoa (niitettyä kasvillisuutta) paikalle, mihin kasvillisuuden toivotaan leviävän.  Alueelle voi myös kylvää siemeniä. Siemenmateriaalina voi käyttää esimerkiksi valmiita kotimaista alkuperää olevia siemenseoksia. Kotimaista siemenmateriaalia toimittaa mm. www.suomenniittysiemen.fi. Siemenet ovat pieniä, joten niiden sekoittaminen esim. hienoon hiekkaan helpottaa kylvöä. Siemenet kylvetään pintaan, sillä useat siemenet vaativat valoa itääkseen.

Siemenet itävät hitaasti ja keväällä kylvettyjen lajien pienet taimet kehittyvät kesän kuluessa. Niityn kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä jotkut lajit saattavat odottaa lepotilassa suotuisia itämisolosuhteita jopa vuosia.  Jos vielä 3-4 vuotta kylvöstä niitty ei ole kehittynyt toivotusti monilajiseksi, voidaan suorittaa laikuittain täydennyskylvöjä.

Niityn hoito

Kukkivat niityt tarvitsevat valoa. Yksittäiset puut, katajat ja muut maisemapuut sopivat niityille, mutta muutoin tulee huolehtia, että alue pysyy avoimena ja valoisana, jotta kukkaloisto pääsee kehittymään parhaimmilleen.

Laidunnus yhdistettynä täydennysniittoihin on usempien niittyjen perinteistä ja tehokkainta hoitoa. Pienemmät niityt hoidetaan yleensä niittämällä mahdollisimman leikkaavateräisillä välineillä.

Niitty niitetään kerran tai kahdesti vuodessa kasvuston ränsistyttyä ja luoko kerätään pois muutama päivä niiton jälkeen. Yleensä niitto suoritetaan loppukesällä, mutta niitto on kuitenkin hyvä suorittaa ennen ei-toivottavien lajien kukintaa. Jos niittojäte kerätään heti pois, osa siemenistä ei ehdi varista, vaan kulkeutuu luokon mukana pois niityltä. Sopiva niittokorkeus on 5-10 cm eikä mielellään sitä korkeampi, eikä matalampi. Niitossa kannattaa myös huomioida eri lajien eri aikainen kukinta. Niittoa kannattaa tehdä myös portaittain. Jos kukkivat lajit niitetään liian aikaisin, ennen kuin siemenet ovat ehtineet kehittyä, niitty muuttuu nopeasti heinävaltaiseksi.

Rehevät alueet ja etenkin laikut, joille niittysiementä ei kylvetty vaan joille niityn lajien toivotaan vähitellen leviävän, kannattaa niittää useita kertoja kesässä (2-3 kertaa) ja aina kerätä niittojäte pois. Ei toivottavien lajien, kuten maitohorsman ja vuohenputken hävittämistä voidaan tehostaa muutaman vuoden ajan useita kertoja kesässä, tehtävällä niitolla. Niittäminen ei tehoa voikukkaan. Yksittäiset voikukat voi poistaa juurineen voikukkaraudalla, mutta suurempiin kasvustoihin tarvitaan alueen voimakkaampaa uudistamista.

Lisätietoa

Kehitysjohtaja, maaseutumaisema ja luonnonhoito
Leena Lahdenvesi-Korhonen
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi
p. 040 523 5133

 

 

 

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut